Tietokirjailijapalkinto

Tietokirjailijapalkinto

Tietokirjailijapalkinto myönnetään vuosittain usealle tietokirjailijalle tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Tietokirjailijapalkintoja on jaettu vuodesta 2001. Sitä ennen, vuodesta 1985 lähtien, ne jaettiin nimellä Tunnustuspalkinto.

Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Seppo Hentilä, Karo Hämäläinen, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Katleena Kortesuo, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Pirjo Lyytikäinen, Jake Nyman, Hannu Salmi, Jukka Tarkka ja Helena Telkänranta.

Vuoden 2024 Tietokirjailijapalkinnot saivat Anu Lahtinen, Risto Niku, Pasi Saukkonen, Johanna Vehkoo ja Seppo Vuokko

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 26.10.2024 klo 11.30 Kruununhaka-lavalla. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiok­kaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja varapuheenjohtaja Anne Mäntynen. Palkinnot jaettiin nyt 24. kertaa.

Anu Lahtinen on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston historian professori, joka asuu Hyvinkäällä. Risto Niku on toimittaja ja tietokirjailija, ja hän asuu Kirkkonummella. Pasi Saukkonen on helsinkiläinen kulttuuripolitiikan dosentti ja politiikan tutkija, joka toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungilla. Seppo Vuokko on kasvitieteilijä ja luontotoimittaja, joka asuu Savitaipaleella. Johanna Vehkoo on helsinkiläinen toimittaja ja tietokirjailija. Kuvat: Anu Lahtinen: Hanna Tarkiainen / Kuvitelmia; Pasi Saukkonen: Kuva: Janne Saukkonen; Seppo Vuokko: Kaarina Kytö; Johanna Vehkoo: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Palkintoperustelut 

ANU LAHTINEN

Anu Lahtinen on historiantutkija ja tietokirjailija, joka toimii Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina Helsingin yliopistossa. Lahtisen laajaan tuotantoon kuuluu yleistajuisia historiateoksia, historian oppikirjoja sekä tieteellisiä teoksia ja artikkeleita. Hän on lukemisen ja tietokirjallisuuden ystävä, suomenkielisen tiedejulkaisemisen puolestapuhuja sekä ansioitunut opettaja ja opiskelijoiden ohjaaja.

Anu Lahtinen on erikoistunut Ruotsin ajan historiaan sekä sosiaali- ja sukupuolihistoriaan. Hän on kiinnostunut erityisesti menneisyyden naisten toiminnasta, jota hän käsittelee myös yleistajuisissa teoksissaan. Lahtinen kirjoittaa taitavasti sekä yksilöistä että historian suurista rakenteista. Hän on kirjoittanut naisista, perheistä ja kuningattarista uudesta näkökulmasta ja kertonut heistä suurelle yleisölle tavalla, joka on relevantti 2000-luvun ihmiselle. Hänen teoksensa Ebba, kuningattaren sisar (Atena, 2021) kertoo 1500-luvulla eläneestä Ebba Stenbockista. Menneisyyden naisia laajemmin esittelee teos Pohjolan prinsessat – Viikinkineidoista renessanssiruhtinattariin (Atena, 2009), jossa kerrotaan pohjoismaisten kuningasperheiden neitojen elämistä usean sadan vuoden ajalta. Lahtisen ja Kirsi Vainio-Korhosen yhdessä kirjoittama Lemmen ilot ja sydämen salat – Suomalaisen rakkauden historiaa (WSOY, 2015) käsittelee suomalaisia lemmensaloja keskiajalta alkaen.

Lahtinen on monipuolinen kirjailija, joka liikkuu sujuvasti erilaisissa tieto- ja tiedekirjoittamisen tyylilajeissa englanninkielisistä tieteellisistä artikkeleista suomenkielisiin tietokirjoihin. Lahtisen tuotannossa yhdistyvät vankka tutkimusperustainen tieto ja asiantuntemus sekä kyky yleistajuistaa historiantutkimusta kiinnostavasti ja viihdyttävästi kauniilla suomen kielellä.

RISTO NIKU

Risto Niku on suomalainen tiedottaja, toimittaja ja tietokirjailija. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Tietokirjailijana hänen tuotantonsa on varsin monipuolinen. Hän on käsitellyt teoksissaan urheilua ja politiikkaa sekä tehnyt myös tietokirjailijoita esitteleviä teoksia, kuten Suomalaisia tietokirjailijoita 2 (Avain, 2010).

Nikun tietokirjailijaura alkoi vuosikymmeniä sitten urheilukirjojen merkeissä, joista esimerkkinä on teos Palloa päin seiniä! – Suomalaisen squashin tarina (Suomen Squashliitto, 1991). Vähitellen Niku siirtyi kirjoittamaan Suomeen liittyvistä poliittisista aiheista, joita hän on käsitellyt useissa kirjoissaan, kuten Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? – Suomen kaikkien aikojen tutkituin murhajuttu (Edita, 2003). Kirja tarjoaa mielenkiintoisen teorian siitä, kuka tappoi kapteeni Belovin. Kirjassaan Ministeri Ritavuoren murha (Edita, 2004) Niku kuvaa hyvin tarkasti itse tapahtuman ja sen taustan. Kalevan kuolemanlento (Edita, 2007) -teoksessa Niku käsittelee jännittävällä tavalla tapausta, joka nousi uutiseksi jälleen kesällä 2024, kun alasammutun ja lähes 80 vuotta kadoksissa olleen lentokoneen hylky vihdoin todennäköisesti löydettiin.

Risto Nikulla on taito löytää historiasta kiinnostavia tapahtumia ja pureutua niihin varsin perinpohjaisesti. Hän osaa liittää kirjoihinsa mielenkiintoisella tavalla ajankuvaa tapahtumien ympärille ja tehdä teräviä johtopäätöksiä. Niku osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimiinsa aiheisiin ja tuo lukijan eteen jännittävän kokonaiskuvan, mikä antaa aina lukijalle paljon mietittävää myös kirjan lukemisen jälkeen.

PASI SAUKKONEN

Pasi Saukkonen on valtio-opin sekä kulttuuripolitiikan dosentti ja politiikan tutkija, joka työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupungilla. Aiemmin hän on johtanut Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporea. Saukkonen on julkaissut ahkerasti sekä oppikirjoja, tieteellisiä teoksia että yleistajuisia kirjoja.

Kirjoissaan Saukkonen pureutuu kulttuuripoliittisten teemojen lisäksi maahanmuuttoon, kotoutumiseen sekä monikulttuurisuuteen liittyviin kysymyksiin. Hän ei nosta esiin pelkästään ongelmia vaan esittää myös ratkaisuja, kuten esimerkiksi kirjoissaan Erilaisuuksien Suomi — Vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot (Gaudeamus, 2013) ja Suomi omaksi kodiksi — Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet (Gaudeamus, 2020). Saukkonen on aiemmin asunut pitkään Alankomaissa, mikä on antanut omakohtaisia kokemuksia toiseen, jos kohta Suomen tavoin eurooppalaiseen yhteiskuntaan sijoittumisesta. Saukkonen ei tarkastele maahanmuuttoa pelkästään päättäjien viitoittaman politiikan ja kritiikkiä aiheuttavien kustannusten kannalta vaan kytkee sen kiinteästi myös maahanmuuttajien omiin kokemuksiin. Saukkosen yhdessä kahden muun kirjoittajan kanssa julkaisemassa teoksessa Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa (e2 Tutkimus, 2019) peilataan ansiokkaasti, miltä Suomi ja suomalaiset näyttävät muualta tulleiden silmissä.

Kirjoissaan Saukkonen puuttuu rohkeasti teemoihin, jotka herättävät vilkasta, jopa kiivasta keskustelua. Hänen käsittelemänsä aiheet ovat ajankohtaisia niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Saukkosen teokset ovat perusteltuja ja huolella taustoitettuja, mikä on suuri ansio yhteiskuntamme nykyisessä ilmapiirissä, jossa mielipiteet korvaavat liian usein faktat.

SEPPO VUOKKO

Seppo Vuokko on filosofian maisteri, kasvitieteilijä ja luontotoimittaja. Hän tuli suomalaisille tutuksi Yleisradion Luontoillan kasviasiantuntijana 30 vuoden ajan. Seppo Vuokko on työskennellyt Suomen luonnon toimittajana ja päätoimittajana, kouluttajana sekä vapaana toimittajana ja tietokirjailijana.

Seppo Vuokko on ollut tuottelias tietokirjailija. Hän on julkaissut kirjoja sekä yksin että työryhmissä ja kirjoittanut artikkeleja, opetusmateriaaleja sekä kolumneja. Kirjat ovat liittyneet vahvasti Suomen luontoon. Teokset Mammutin aika (Tammi, 2009), Kasvit Suomen luonnossa (Otava, 2007), Suomen Luonto: Kasvit 1–3 (Weilin+Göös 1994), Metsien yleiset kasvit (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2005) ja Latva pilviä piirtää (Maahenki, 2016) ovat muutamia esimerkkejä hänen tuotannostaan. Kirjat ovat saaneet laajan lukijajoukon luonnosta kiinnostuneista suomalaisista. Työryhmissä kirjoitettuja teoksia ovat esimerkiksi Lapin luonto-opas (Otava, 2008) ja Suuri suomalainen luonto-opas (Otava, 2018). Viimeisin teos on vuonna 2024 julkaistu Metsäläisen mietteitä (Reuna Publishing), joka on kokoelmateos hänen laajasta kolumnituotannostaan.

Seppo Vuokko on laajalla tuotannollaan ja aktiivisella osallistumisellaan innostanut useita sukupolvia kiinnostumaan Suomen ainutlaatuisesta luonnosta. Seppo Vuokko osallistuu edelleen aktiivisesti keskusteluun luonnon tilasta, siihen liittyvistä päätöksistä ja suunnitelmista. Hän perustelee omat näkemyksensä ja herättää aktiivista keskustelua luonnon tilasta, metsänhoidosta ja luonnon monimuotoisuudesta.

JOHANNA VEHKOO

Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo on tehnyt jo pitkän uran suomalaisten media- ja nettilukutaidon kohentamiseksi. Vehkoon monipuoliseen tuotantoon lukeutuvat Yleisradion alustalla julkaistu Valheenpaljastaja-blogi, yhdessä kuvataiteilija Enni Niemisen kanssa toteutettu sarjakuvamuotoinen tietoteos Vihan ja inhon internet (Kosmos 2017), disinformaatiota ja informaatiovaikuttamista käsittelevä tietokirja Valheenpaljastajan käsikirja (Kosmos, 2019) sekä päiväkirjamuotoinen tietoteos Oikeusjuttu (Kosmos, 2023).

Oikeusjuttu kuvaa omaelämäkerrallisesti Vehkoon taistelua sosiaalisen median aikakauden mukanaan tuomaa häirintää vastaan. Erilaisista solvauksista, uhkauksista, painostuksesta ja vaikuttamisyrityksistä on tullut toimittajien, tutkijoiden ja tietokirjailijoiden ammattiryhmille ikävän tyypillistä arkipäivää. Sen vakavimpia muotoja on juuri Vehkooseenkin kohdistettu viranomaisten ja oikeuslaitoksen kautta toteutettu häirintä, kuten häirintätarkoituksessa tehdyt rikosilmoitukset tai perättömät lastensuojeluilmoitukset.

Johanna Vehkoo on esimerkillään ja tuotannollaan tietokirjoittajana tehnyt suuren ja johdonmukaisen työn suomalaisen sananvapauden puolustajana erilaisia sosiaalisen median aikakauden demokratiaa rapauttavia ilmiöitä vastaan. Hänen itseään säästämätön työnsä on hyödyksi ja toivoksi kaikille julkisen sanankäytön alalla työskenteleville. Ja muistutus siitä, että lopulta oikeus voi sittenkin voittaa.