Tuula Laamanen
Profetiakirjoittaminen ilmiönä alkoi kiinnostaa vuonna 2007, kun opintojeni aikana sain käsiini hyvin erikoisen tekstin, siististi kuulakärkikynällä ja viivoitetulle kirjepaperille kirjoitetun, monipuolista henkistä tietoa sisältävän valmiin käsikirjoituksen. Tekstin sisältö oli mykistävä. Halusin tietää kirjoittajasta enemmän, joten sovin vierailun kirjoittajan luokse. Hän kertoi, miten tuo teksti oli hänelle annettu eli saneltu, sillä koskaan aiemmin hän ei ollut kirjoittanut yhtään mitään.
Tämän kohtaamisen seurauksena keskityin opinnoissani selvittämään ilmiötä tarkemmin ja tein aiheesta pro gradun 2012 (Profetiakirjoittaminen – Tapaustutkimus Veikko Latvalasta profetiakirjoittajana, 349 s., 2012). Koska työ oli alkujaan yli 500-sivuinen, jouduin lyhentämään tekstiä nopeasti kahdessa viikossa ja siksi työstä tuli sekava.
Nyt 2025 tunnen ilmiön lähes läpikotaisin, miten se on mahdollinen ja miksi se tapahtuu, kenelle tai keille ja millä tarkoituksella. Ovatko kaikki ihmiset otollisia ilmiölle ja jos, mitä tämä tiedon vastaanotto edellyttää ja mitä tietoa sanellaan ja annetaan, mistä oikean profetian tunnistaa.
Ilmiö kiinnostaa ihmisiä kovasti, joten olen luennoinut siitä joitakin kertoja. Kirjan teko kiinnostaa myös, mutta toistaiseksi ei ole ollut siihen mahdollisuutta.
Lisään vielä, että työskentelin 2004-2014 kirjankustantajana, joten julkaisin kaksi Veikko Latvalan profetiateosta: Pyhiä ilmoituksia Jeesuksesta, elämästä, tulevasta (2008) ja Pyhiä viisauksia, runollisia ajatuksia (2009).
Aiemmin olen luennoinut työkseni ravintoterapiasta noin 14 vuotta, minkä seurauksena kirjoitin aiheesta kirjan (Ravintoterapian käsikirja, useita painoksia 2004-2012). Sittemmin en ole tähän teokseen palannut, vaikka ruuan ravitsevuuden merkitys on kasvanut nykyisessä elinympäristössämme aivan uudella tavalla. Tämänkin kirjan sisältö pitäisi edellä mainitusta syystä uudistaa kokonaan, tai kirjoittaa uusi teos ravitsevuuden näkökulmasta.