Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 29.10.
Vuoden 2022 Tietokirjailijapalkinnot saivat Marja Jylhä, Juha Laaksonen, Juri Nummelin, Osmo Pekonen (k. 12.10.2022) ja Pirjo Saarnia.
Vuoden 2022 Tietokirjailijapalkinnot saivat Marja Jylhä, Juha Laaksonen, Juri Nummelin, Osmo Pekonen (k. 12.10.2022) ja Pirjo Saarnia. Palkinnot jaettiin nyt 22. kertaa.
Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 29.10.2022. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja toiminnanjohtaja Sanna Haanpää.
Marja Jylhä on Tampereen yliopiston gerontologian professori, joka kirjoittaa sekä tutkimuskirjallisuutta että yleistajuista tietokirjallisuutta vanhuudesta. Juha Laaksonen on helsinkiläinen toimittaja ja luontokuvaaja, jonka teoksissa kerrotaan Suomen luonnosta ötököistä nisäkkäisiin. Juri Nummelin on turkulainen kirjailija, jonka tietokirjat esittelevät populaarikulttuuria. Professori Osmo Pekonen oli matemaatikko ja historioitsija. (Pekonen menehtyi 12.10.2022. Palkinnoista päätettiin elokuussa 2022.) Hollolassa asuva Pirjo Saarnia on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri, jonka kirjat käsittelevät ravintoa ja syömistä.
Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Suvi Ahola, Seppo Hentilä, Karo Hämäläinen, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Katleena Kortesuo, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Arto Mustajoki, Pirjo Lyytikäinen, Jake Nyman, Jukka Tarkka ja Helena Telkänranta.
Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Palkintoperustelut
Marja Jylhä
Marja Jylhä on maamme merkittävimpiä vanhuustutkijoita. Hän on Tampereen yliopiston gerontologian professori, ja hän on toiminut myös Tampereen yliopiston terveystieteen professorina ja tutkimusvararehtorina. Lisäksi Jylhä oli pitkään Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen gerontologian tutkimuskeskus GERECin johtaja ja varajohtaja. Suomalaisen gerontologian tutkimuksen uranuurtajana ja primus motorina vuosikymmenet toiminut Jylhä jatkaa tällä hetkellä tutkimustyötään osapäiväisenä professorina. Hän on parhaillaan Suomen Akatemian rahoittaman Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoEAgeCAare) Tampereen ryhmän johtaja.
Lääketieteen tohtoriksi vuonna 1986 väitelleen Jylhän väitöskirjan aihe oli Oman terveyden kokeminen eläkeiässä. Juuri oman kokemuksen merkitys terveydessä onkin ollut Jylhän tutkimusuran kantavia teemoja. Hänen tunnetuimpia tutkimuksiaan ovat Tervaskannot-tutkimus, jossa tutkitaan yli 90-vuotiaiden terveyttä ja elämää. Toinen merkittävä tutkimus on TamELSA-tutkimus. Tässä tutkimuksessa tutkitaan yli 60-vuotiaiden tamperelaisten elinoloja, sosiaalisia suhteita, palvelun tarvetta ja niiden käyttöä sekä elämään tyytyväisyyttä. Uusimassa tietokirjassaan Vanhustutkijan koronavuosi – myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous (Vastapaino, 2021) Jylhä penää suomalaiseen keskusteluun uudenlaista ikäajattelua.
Marja Jylhä on akateemisen uransa ohella tunnettu ja arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen näkemyksensä vanhustenhuollosta ovat perusteltuja ja rakentavia. Jylhä uskaltaa olla eri mieltä, ja hän onkin tuonut rohkeita ja oivaltavia näkemyksiään esiin vuosikymmenten ajan lukuisilla eri foorumeilla.
Juha Laaksonen
Luontotoimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja Juha Laaksosen kirjallinen tuotanto on monipuolinen. Kirjojensa lisäksi hänet tunnetaan luonto-ohjelmista, radion Luontoillasta sekä Suomen luontoa käsittelevistä podcasteista. Laaksosen mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti kaupunkien linnut ja nisäkkäät sekä luonnon monimuotoisuus. Meri ja lähiluonto ovat hänelle tärkeitä. Koska Laaksonen liikkuu paljon luonnossa, hänen kirjansa sisältävät runsaasti omakohtaisia kokemuksia. Lisäksi hänellä on hyvä kontaktit tutkijoihin ja muihin asiantuntijoihin, ja kirjat sisältävätkin runsaasti uutta tietoa Suomen luonnosta.
Juha Laaksonen on julkaissut lähes 20 luontokirjaa sekä yksin että yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Hänen eri eliöryhmiä käsittelevät kirjansa ovat suunnattu kaikenikäisille. Laaksosen tuotantoa ovat esimerkiksi Öinen kiitäjä ja muita ötököitä (Tammi, 2018) sekä Utelias kettu ja muita nisäkkäitä (Tammi, 2016). Viimeisin teos Orava – Metsien tuttu tuntematon (Tammi, 2022) esittelee monipuolisesti kaikille suomalaisille tuttua, mutta silti niin tuntematonta pikkunisäkästä.
Laaksoselle on tärkeää lasten ja perheiden johdattaminen ympäristön, erityisesti pihapiirin ja lähiluonnon, tarkkailuun. Koko perheen Luonto-opas (Gummerus, 2002), joka julkaistiin jo 20 vuotta sitten, on tästä hyvä esimerkki. Hän ottaa kantaa luonnon monimuotoisuuden puolesta ja sai aikaan yli miljoonan linnunpöntön rakentamistalkoot. Juha Laaksonen antaa kasvot ja äänen Suomen luonnon arvostamiselle ja luonnontuntemukselle.
Juri Nummelin
Juri Nummelin on populaarikulttuuriin erikoistunut tuottelias tietokirjailija. Yleistajuisissa tieto- ja hakuteoksissaan hän käsittelee niin kioskikirjallisuutta, lännenkirjailijoita, kauhu- ja jännityskirjallisuutta kuin eroottista kirjallisuutta. Hän on kirjoittanut myös mm. sarjakuvista, elokuvasta ja kirjallisuushistoriasta.
Nummelinin teos Pulpografia: Amerikkalaisia kioskidekkareita suomeksi 1936–1989 (Suomen dekkariseura, 2000) on suomennetun kioskikirjallisuuden inventaario. Länkkäreitä, lännenkirjallisuutta ja sen tekijöitä hän käsittelee mm. teoksisssa Kuudestilaukeavat: Amerikkalaisia länkkäripokkareita suomeksi (BTJ, 2004) ja Wild West Finland: Suomalaisen lännenkirjallisuuden historia (Avain, 2016). Kauhukirjallisuutta esittelevät teokset Ulkomaisia kauhukirjailijoita (BTJ, 2005) ja Kuoleman usvaa ja pimeyttä (Oppian, 2020), joka avaa suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaa. Nummelin on kirjoittanut unohdetuista kirjailijoista ja toisaalta myös kaikkein luetuimmista, kuten Waltarista – mutta hänestäkin varjopuolelta, kuten teoksen nimi Unohdettu Waltari (BTJ, 2008) osoittaa.
Nummelinin tausta on kirjallisuustieteessä, joten ei ole aivan perustelematonta kutsua häntä tuotantonsa perusteella populaarikulttuurin arkeologiksi tai jopa Indiana Jonesin hahmoon vertautuvaksi aarteenetsijäksi. Ainakin hän persoonallisissa tieto- ja hakuteoksissaan uutterasti perkaa ja inventoi virallisen kulttuurin reuna-alueita ja pelastaa uhanalaisia kulttuurilajeja unohdukselta ja hukkumiselta internetin syvyyksiin. Nummelin luo siis kirjallisuutta, jolla on käyttöä ja joka palvelee erilaisia lukijakuntia: ammattilaisia ja amatöörejä, kirjastonhoitajia, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoita sekä mitä erilaisimpia populaarikulttuurin ystäviä.
Osmo Pekonen (K. 12.10.2022. Palkinnosta päätettiin elokuussa 2022.)
Professori Osmo Pekonen on matemaatikko, historioitsija ja tietokirjailija. Hänellä on matematiikan dosentuuri Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Lisäksi hän on tiedehistorian dosentti Oulussa ja sivistyshistorian Lapissa. Pekonen on usean ulkomaisen tiedeakatemian ja -seuran kirjeenvaihtajajäsen.
Osmo Pekosen väitöskirjoista ensimmäinen käsittelee matematiikkaa (Contributions to and a survey on moduli spaces of differential geometric structures with applications in physics, University of Jyväskylä, 1988. Toinen, ranskankielinen väitöskirja, keskittyy ranskalaisen papin ja tähtitieteilijän Réginald Outhierin matkaan Tornionlaaksoon 1736–1737 Maupertuis’n kuuluisan astemittausretkikunnan mukana. Retkikunta todensi planeettamme litistymisen navoiltaan ja esitti siten tärkeän kokeellisen todistuksen Newtonin painovoimalaille. Osana tutkimustaan Pekonen löysi Ranskan arkistoista myös joitakin ennen tuntemattomia pappi Outhierin piirtämiä Lapin karttoja. Frankofiilimme nosti kotimaassaan unohdetun Outhierin naftaliinista esiin.
Osmo Pekonen on väsymätön kirja-arvioiden laatija ja todellinen kulttuurinedistäjä maailmalla, joka käy yhtä lailla vaikkapa kouluvierailuilla Keski-Suomessa. Pekosen oma tietokirjatuotanto on karttunut tasaiseen tahtiin. Se on niin laaja, että on makuasia, mitä painottaa. Varaa valita on matematiikasta historiaan, lapintutkimuksesta esseekokoelmiin, juhla- ja päiväkirjoihin. Osmo Pekosen sivistyksen monipuolisuus hakee vertaistaan, ja hän tarjoaa innostavan esikuvan tietokirjailijakollegoille ja uudelle kirjoittajasukupolvelle.
Pirjo Saarnia
Pirjo Saarnia on laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri ja tietokirjailija, joka on työskennellyt jo 20 vuotta monipuolisesti suomalaisten ravintotietämyksen hyväksi. Hän kokee tärkeäksi elämäntehtäväkseen saada ihmiset voimaan paremmin ja onnistumaan ruokailu- ja painonhallintatavoitteissaan.
Saarnia on kirjoittanut yhdeksän ravintokirjaa ja yli sata ravintoartikkelia terveysalan lehtiin. Hän myös kouluttaa ja työskentelee lääkäriasemilla. Hän on ollut mukana myös esimerkiksi Kaappaus keittiössä -televisiosarjassa. Saarnian uusin teos, Tasapainota verensokeria ja laihdu (WSOY, 2022), opastaa tehokkaaseen ja turvalliseen painonpudotukseen. Urauurtavaksi voidaan kutsua vuonna 2020 ilmestynyttä kirjaa Suuri ravintohuijaus – 25 ravintoväittämää, jotka eivät pidä paikkaansa (WSOY, 2020), jossa Saarnia kumoaa erilaisia ravitsemukseen liittyviä uskomuksia tieteellisillä faktoilla selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.
Pirjo Saarnian monipuolinen tuotanto perustuu tieteelliseen tietoon sekä omaan syvälliseen näkemykseen ja kokemukseen ravitsemuksen merkityksestä. Saarnian käsitys on, että olemme kaikki myös ruuan suhteen yksilöitä ja siksi onkin tärkeää levittää tietoa siitä, miten jokainen voi tukea hyvinvointiaan syömällä itselleen sopivalla tavalla. Ruokaan ja laihduttamiseen liittyvien moninaisten vinkkien ja vaatimusten keskellä Saarnian kirjat ovat todella tärkeitä ja edistävät aidosti kansanterveyttä.
Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry | 050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi
