Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla
Iiris Nuutinen
Tänä syksynä olen usein katsellut, kun hämärä on Tampere–Helsinki-junan ikkunan takana taittunut aamuauringoksi. Aloitin viestinnän harjoittelun Suomen tietokirjailijoilla elokuun viime päivinä, hyppäämällä suoraan tapahtumien keskiöön Tietokirjafestivaalilla. Kuluneita kolmea harjoittelukuukautta ovat rytmittäneet lukuisat muutkin tapahtumat: Turun Kirjamessut, sitten Helsingin ja Jyväskylän, lisäksi 40-vuotisjuhlaseminaari ja syyskokous.
Harjoittelijana olen saanut nimenomaan harjoitella. Arki on ollut oikolukua, tiedotteiden päivittämistä, somea tapahtumissa ja kampanjoina, postireissuja, kirjatilauksia – kaiken kattavaa kirja-alaan tutustumista. Olen saanut kysellä ja opetella, ottaa selvää aina kun vastaan on tullut vieras käsite tai vastaamaton kysymys. Tuskin olisin voinut löytää parempaa maaperää uteliaisuuteni ruokkimiseen kuin harjoittelupaikan tietokirjallisuuden parista.
Paljon muutakin harjoittelusta on jäänyt käteen. Ensimmäinen työkokemus omalta alalta on ollut merkittävä taitojen kartuttamisen ja yleisesti työelämästä oppimisen kannalta, mutta erityisesti se on heijastunut minäkuvaan. Tietysti onnistumisilla, kehuilla ja tuella on ollut painoarvoa, mutta tunne oman maailman laajenemisesta on vahvistunut myös silloin, kun olen kävellyt rautatieasemalta Lönnrotinkatua tai Bulevardia pitkin merenrantaan ja kohti toimistoa. Tampereella minulla on koti, kun taas työmatkat Helsinkiin ovat olleet jotakin uutta ja täysin omaa.
Nyt jäljellä on enää pari harjoittelupäivää ja haikea loppu. Irtautuminen kirvelee, vaikka opiskeluarkeen paluu ei huono vaihdos olekaan. Harjoittelun aikana olen saanut tutustua itseeni opiskelijaminäni ulkopuolella, mutta hetkeksi palaan vielä pesimään yliopistonkirjastoon kirjapinojen keskelle.
Iiris Nuutinen oli Suomen tietokirjailijoiden viestinnän harjoittelija syksyllä 2023. Iiris on suomen kielen pääaineopiskelija, jonka seurana kotitoimistolla häärii Chai-kissa.
