Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Kirsi Vainio-Korhonen

Historiasta kirjoittavana olen usein pohtinut, kuka saa esiintymismahdollisuuden historian näyttämöllä. Vastaus on aina kiinni ajassa ja kirjoittavan ihmisen valinnoissa. Aikaisemmin historiantutkimuksessa tai historian alalta julkaistuissa teoksissa ei ollut paikkaa tavallisille miehille ja naisille lapsista puhumattakaan.

Hyvin pitkään Suomen historian tutkimuksella luotiin kansallista identiteettiä. Historian estradi oli varattu valtioille ja esivallalle, ei ihmisille tai alamaisille. Silloin tietokirjoissakin nostettiin esiin valtiollisia kohtalonhetkiä ja kansojen vaiheita ohjanneita kuninkaita ja keisareita, kenraaleja ja poliittista eliittiä.

Esille pääsyyn vaikuttaa myös se, mitä ihmisestä on jäänyt jäljelle. Varattomien, naisten, lasten tai kirjoitustaidottomien vaiheista on tallella vähemmän lähdeaineistoa kuin vallanpitäjien tarkemmin kirjoihin ja kansiin viedyistä tekemisistä. Tutkimusta ohjasivat pitkään lähteet, joissa näkyvimmän paikan saavat varakkaat, korkean säätyaseman omanneet miehet. He ovat osanneet kirjoittaa ja he ovat vaikuttaneet näkyvästi julkisuudessa.

Vähitellen monille historian kulisseissa lymynneille on kuitenkin alkanut muodostua menneisyys. On huomattu, etteivät yhteiskunnallisesti näkyvä asema tai suurmiesteot ole ainoa historian mitta. Nykyään Suomen historiaa käsittelevä tietokirja voi kuvata myös naisten ja lasten elämää ja tavallisten ihmisten arkea.

Historiantutkija ja historiasta kirjoittava voi nostaa etualalle uusia henkilöitä ja järjestellä historiaa uudella tavalla. Hän voi etsiä uusia lähteitä ja uudenlaisia näkökulmia. Samalla yhä useammin pohditaan sitä, kenen ääni itse asiassa on kuulunut historiassa. Kenen menneisyys on ollut muistamisen ja tutkimisen arvoista? Ketkä ovat historian unohtamia?

Tutkijalla, kirjailijalla ja taitelijalla on valta valita tutkimuskohteensa ja näkökulmansa. Valinnoillaan he vaikuttavat joka kerta siihen, kenellä on paikka ja ääni niin historiassa kuin omassa ajassamme.

Kirsi Vainio-Korhonen toimii Suomen historian professorina Turun yliopistossa. Hän on kirjoittanut tietokirjoja 1700-luvun kätilöistä, 1800-luvun seksityöntekijöistä ja suomalaisten naisten yrittämisen ja työnteon historiasta.

Vainio-Korhonen on mukana Helsingin Kirjamessuilla Tietokirjailija vallankäyttäjänä -keskustelussamme, jossa puhutaan tietokirjailijan valinnoista ja vallasta.