Marianne Kiskola

Miten luoda aitoja, arvostavia kohtaamisia, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia sekä työyhteisön kehitystä ja ammatillista kasvua? Tämä teos tarjoaa konkreettisia välineitä sosiaalityön ammattilaisille, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan vuorovaikutuksessa, johtamisessa ja verkostoyhteistyössä. Kirja avaa oven vuorovaikutuksen ydintaitoihin, jotka rakentavat luottamusta, arvostusta ja yhteisymmärrystä – niin työyhteisöissä kuin asiakassuhteissa. Kirjan painopiste on inhimillisen pääoman kunnioittamisessa ja kasvattamisessa. Se tukee ennaltaehkäisevää, ihmisläheistä työotetta, joka luo turvallisen tilan sekä asiakkaille että ammattilaisille. Samalla se auttaa tehostamaan työskentelyä, selkeyttämään prosesseja ja tekemään asiakkaiden avunsaannista helpompaa ja vaikuttavampaa. Teos tuo näkökulmia siihen, miten työyhteisöjä ja sosiaalityön alaa voidaan kehittää kohti arvostavampaa kielellistä toimintakulttuuria. Se tarjoaa keinoja johtamisen ja tiimityön vahvistamiseen sekä ammatillisen jaksamisen tukemiseen. Tämä kirja auttaa sinua ottamaan kohtaamisen taidon haltuun – sekä ammattilaisena että ihmisenä. Kirjan kirjoittajat toimivat kohtaamisen valmentajina yrityksille ja organisaatioille. Marianne Kiskola, FM, on kielentutkija ja pitkän linjan tietokirjailija, jolla on vahva viestintä- ja johtamiskokemus. Hän tekee kirjoittamisen väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa kansalaisviestinnästä paikallisen identiteetin ja imagon rakentajana. Marianne on toiminut vapaaehtoisena tukiaikuisena lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen yli 30 vuoden ajan. Silja Kavilo, KM, tekee lastensuojeluun kohdistuvaa sosiaalipedagogista kohtaamistutkimusta Itä-Suomen yliopiston tohtoriopiskelijana. Siljalla on monipuolinen työura kunta-alalta kasvatus-, opetus- ja johtotehtävistä. Koulutukseltaan hän on rehtori ja erityisopettaja.

Nimestään ihminen tunnetaan - mutta tunnemmeko me nimemme? Viitoittaako nimi kantajansa tulevaisuutta tai tehtävää, luonnetta tai ulkomuotoa? Nimen merkitys on aina ollut pelkkää nimeämistä syvempi. Nimiin liittyy myyttejä ja uskomuksia, nimi voi kantaa mukanaan vastuuta tai sillä on voitu toivottaa saajalleen siunausta. Nimi kertoo kulttuurisesta identiteetistä. Raamatulliset nimet muodostavat oman ryhmänsä, nostalgiset vanhat itämerensuomalaiset nimet omansa. Pyhimysten nimet ja TV:stä tutut muotinimet liittyvät nimien iloiseen karnevaaliin. Joskus lempinimet vakiintuvat virallisiksi nimiksi, tai uusi identiteetti vaatii nimenmuutoksen. Haluaapa lukija tutkia oman nimensä salaisuuksia tai pohtia tulevan lapsensa nimeä, teos on sukellus nimien mielenkiintoiseen maailmaan. Marianne Kiskola on Suomessa ja Kreikassa asuva tietokirjailija, joka on tehnyt kansainvälisen työuran media-alalla ja yritysjohtajana. Katja Kouvalainen on joensuulainen kuvataiteilija, joka yhdistää taiteessaan modernin tekniikan ja perinteiset tarinat. Kiskola ja Kouvalainen ovat aiemmin julkaisseet yhdessä teoksen 24 pyhimystä pahan päivän varalle (2021).

Tämä pieni kirja on ensiapupakkaus toivottomiin tilanteisiin ja turvallinen piriste heikotuksen hetkiin. Arkisiinkin ongelmiin voi saada hieman pyhyyden kultapölyä, kun kääntyy vaivassaan kulloisenkin pulman nimikkopyhimyksen puoleen. Onko hukassa jotain tärkeää, esimerkiksi silmälasit tai tuleva puoliso? Ei hätää - Agios Fanourios auttaa. Ärsyttävätkö sukulaiset? Äiti Seton ymmärtää. Mellastaako olohuoneessa lohikäärme? Pyhä Yrjö rientää apuun. Vaivaavatko sydänsurut? Itse Taivaan Kuningatar lohduttaa. Teos neuvoo myös, miten pyhimysten kanssa keskustellaan, ja antaa vinkkejä siihen, miten pyhimykseksi tullaan. Marianne Kiskola on Kreikassa asuva tietokirjailija, joka on tehnyt kansainvälisen työuran media-alalla ja yritysjohtajana. Symboliikka ja pyhimysoppi ovat Mariannen salainen pahe. Katja Kouvalainen on joensuulainen kuvataiteilija, joka on erikoistunut muraaleihin ja suurikokoisiin sisustustauluihin. Katja yhdistää taiteessaan modernin tekniikan ja perinteiset tarinat.

Perhekoti Toiskan arki ihmisineen ja eläimineen sisältää oivalluksen siitä, mistä voi rakentua hyvä ja onnellinen elämä. Elämänmakuisten tarinoiden kautta avautuva maailma haastaa miettimään, mikä lopulta on tärkeää. Mikä merkitys on erilaisilla kohtaamisilla ja onnistuneella vuorovaikutuksella? Mikä on hevosten ja muiden eläinten merkitys itsetunnon rakentumisessa? Miten vahvistetaan jokaisen omaa ainutlaatuisuutta? Toiskassa toteutetaan systeemisen lastensuojelun toimintamallia ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Kirja taipuu myös ammattilaisen käsissä työkaluksi, ja antaa käytännönläheisiä eväitä näiden toimintatapojen toteuttamiseen. Kirjassa jaetaan 26 toimintavuoden aikana karttunut kokemus lastensuojelutyön kehittämiseksi. Äänen saavat nuorten ohella Toiskan työntekijät ja yhteistyökumppanit. Pienet lastensuojeluyksiköt ovat avainasemassa nuorten pitämisessä yhteiskunnan voimavaroina. Toiskan toimintamallilla on saatu hyviä tuloksia ja lähes kaikki nuoret ovat kiinni yhteiskunnassa ja elävät omannäköistä elämäänsä. Tietokirjailija Marianne Kiskola (s.1972) on tehnyt monipuolisen ja kansainvälisen työuran media-alalla ja yritysjohtajana.

Mitä tapahtuu, jos uskaltaa päästää pienen pojan keittiöön? Aivan oikein, siitä saattaa seurata iloisuutta, sotkuja ja hillittömyyttä. Jos kestää nämä lieveilmiöt, tuloksena heistä kasvaa ihania miehiä, jotka ovat oppineet arvostamaan ruokaa ja perheen yhteistä tekemistä. Ja matkan varrella koko perheellä on ollut hauskaa! Pikkujätkien keittokirjan juniorikokit ovat 11- ja 7-vuotiaat veljekset. Tämän ikäiset ovat yleensä äärimmäisen innostuneita puuhaamaan keittiössä kotiväen kanssa. Kirja tarjoaa koko perheelle konstailemattomia, puhtaista raaka-aineista tehtyjä ruokaohjeita, joita niin perheen isot kuin pienetkin osaavat toteuttaa. Keittokirjan tarkoitus on tukea lasten mutkatonta ja pelotonta suhdetta ruoan käsittelyyn ja antaa lupa pärisytellä kodinkoneita siinä sivussa. Kirjassa on ruokaohjeita niin pikkujätkän naposteltaviin kuin kokonaisiin perheen sunnuntaiaterioihin. Herkutellaan banaanipannarilla, keitellään porkkanakeittoa ja seikkaillaan aterioimassa Lohikäärmeen luolassa. Perintöruokaohjeiden myötä rakentuu sukupolvien välinen arvokas ketju, sillä monia kirjan hyväksi koetuista herkuista on syöty jo usean vuosikymmenen ajan joko äidin tai isän lapsuudenkodeissa. Osa ruoista on Alexin ja Antrean omia oivalluksia, osa äiti-Mariannen kauhasta tarttuneita.

Kaikki varmasti muistavat Pikkujätkien keittokirjan (2006), jossa pienet kokkipojat loistivat keittiössä. Tällä kertaa päästetään vauhtiin pikkumimmit vispilöiden, kapustojen ja kattiloiden valtakuntaan. Kirjan monipuoliset reseptit kannustavat lapsia kokeilemaan sekä vanhoja rakastettuja ruokalajeja että aivan uusia herkkuja. Kasvispainotteinen Pikkumimmien keittokirja tukee ja kannustaa lapsia kehittämään turvallisen suhteen ruokaan ja luottamaan omaan osaamiseensa. Puhtaista raaka-aineista itse valmistetut, vaivattomat ateriat ovat omiaan kasvattamaan sekä itsetuntoa että ruoan arvostamista. Siinä sivussa lapsi liittyy ruoanlaiton perinneketjuun, jossa seikkailevat niin Raija-tädin ruokaisa salaatti, Helli-mummin helppo peruskastike kuin Ani-siskon avokadodippikin. Kirja opastaa myös valmistamaan kokonaisia sunnuntai-aterioita eturuokineen ja herkullisine jälkiruokineen. Koko perhe voi nauttia yhteisestä tekemisestä keittiössä, ja tarpeeksi iso lapsi voi harjoitella itsenäistä ruoanvalmistusta. Sillä jokaisesta pikku prinsessasta kasvaa jonain päivänä kuningatar, jolla on oma keittiö hallittavanaan. Upeat valokuvat on ottanut Pia Inberg.

Kasviskeittokirjan ohjeet ovat sovellettavissa sekä lakto-ovovegetaristeille, vegaaneille, maitoallergikoille, laktoosi-intoleranteille että keliaakikoille. Upeat valokuvat on ottanut Pia Inberg.

Aasialainen keittiö on herkkujen aarreaitta. Siinä on onnistuneesti yhdistetty siirtomaahallitsijoiden ja vaihtuvien valtiaiden mieliteot kunkin alueen omaan ainutlaatuiseen ruokakulttuuriin. Intialainen aarrearkku tarjoaa ohjeita palak paneerista perinteiseen linssikeittoon sekä herkuttelee kardemumma-pistaasijäätelöllä. Helteeseen tuo lievitystä mangolassi ja vuoristossa lämmitellääm masala-teellä. Thaimaan keittiössä nautiskellaan katukeittiön pikatofua ja tom kha het -keittoa ja antaudutaan ananassiirapin lumoihin. Kuninkaiden kahvijäätelö virkistää voipunutta matkaajaa ja tutustutaan myös sitruunaruohon ihmeelliseen taikavoimaan. Malesian makumaailmaan sukelletaan seesamipinaatin ja paronittaren punaisen riisin mukana. Lumoava limettipiiras hurmaa keveydellään ja viiden tähden hotellin hedelmäsalaatti tuo turkoosin meren ja sademetsät käden ulottuville. Vietnamin kiertoajelulle lähdetään vihreän papaijan salaatilla, marinoiduilla soijapaloilla ja banaanimajoneesilla. Sydän menetetään Saigonin prinsessan padamiapähkinäkakulle ja hullaannutaan hanoilaisen vierashuoneen viikunoista. Indonesian ihmeet avautuvat tempehin ja villiriisisalaatin avustuksella. Friteeratut maissipihvit ja gado gado tainnuttavat pahimmankin kaukokaipuun ja makukarnevaalin kruunaavat mango-banaaniletut. Jokaisen maan kohdalla opitaan valmistamaan myös suosituimpiaa mausteseoksia, juomia ja jälkiruokia. Pärnussa työskentelevä intialainen keittiömestari Swapan Kumar Mitra on tuonut kirjaan aasialaisen keittiön perinnetietonsa. Marianne Kiskola on valinnut mukaan rakkaimmat makumuistonsa Aasiasta. Kaikki ohjeet on muokattu mahdollisimman vaivattomasti suomalaisessa keittiössä toteutettaviksi. Upeat valokuvat on ottanut Pia Inberg.

Oletko polttanut näppisi chilillä tai törmännyt kaupassa outoon mausteeseen? Tämä kirja avaa mausteiden salat. Suomalaisen maustehyllyn suola ja pippuri saavat seurakseen chilin lisäksi muun muassa cayennenpippurin, jeeran, korianterinsiemenet ja vaniljatangon. Kirja tarjoaa makuelämyksiä Kleopatran munakoisokaviaarista chilikaakaoon ja kuminaperunaisista chiligrissineihin. Hurmaavat herkut, kauniit kuvat ja absurdit tarinat tarjoavat ilotulituksen aisteille kuten mausteilla ja yrteillä on tapana. Kirjasta löydät neuvoja myös mausteiden oikeaoppiseen käsittelyyn, yrttien pakastamiseen ja moniin mieltä askarruttaviin maustemysteereihin. Kirjan ohjeet soppivat myös maitoallergikoille, laktoosi-intoleranteille ja keliaakikoille. Kirja on käännetty myös englanniksi. Upeat valokuvat on ottanut Pia Inberg.